Draken kaava – olemmeko yksin maailmankaikkeudessa?

Draken kaava eli Green Bankin tai Saganin yhtälö, on Frank Draken 1960-luvulla kehittämä laskukaava. Kaavalla pyritään arvioimaan Linnunradassa (eli meidän galaksissamme) elävien teknisten sivilisaatioiden lukumäärää. Kaavan kertoimia ei nykytietämyksen perusteella voi tarkasti arvioida, mutta useita valistuneita arvauksia on esitetty yltiöpositiivisista erittäin negatiivisiin. Joidenkin arvelujen mukaan elämä on lähes väistämättömyys joka aurinkokunnassa, kun taas toisten mukaan maa on ainoa planeetta, jossa älyllinen sivilisaatio on päässyt kehittymään.

Draken kaavan matemaattinen esitys:

jossa

R on galaksissamme syntyvien tähtien määrä vuodessa

fp on tähtien osuus, joiden ympärillä kiertää planeettoja

ne on niiden planeettojen lukumäärä, jotka ovat sopivalla etäisyydellä keskustähdestään, jotta niille voisi periaatteessa syntyä elämää.

fl on todennäköisyys monelleko edellä mainitulle planeetalle voisi syntyä elämää

fi on todennäköisyys yksisoluisen elämän kehittymiselle älylliseksi

fc on todennäköisyys älylliselle elämälle, joka pystyy ja on halukas tähtienväliseen viestintään

L on edellä mainitun kehittyneen sivilisaation elinikä. (Ihminen on ollut tällä tasolla noin 100 vuotta tähän mennessä.)

Mitään kaavan osatekijöitä ei tiedetä täysin tarkasti, joten matemaattisen kaavan sijasta kyseessä on lähinnä ajatusleikki. Tulevaisuudessa kaava tullee merkittävämmäksi, kun tieteellisen tiedon karttuessa kertoimet tarkentuvat.

Uusi negatiivinen arvio

Tunnustetuimmat kaavan ratkaisut ovat aikaisemmin antaneet arvioita jopa tuhansista sivilisaatioista galaksissamme. Uuden Oxfordin yliopiston Future of Humanity -tutkimuslaitoksen julkaiseman arvion mukaan voimme kuitenkin olla yksin galaksissamme – ja jopa koko näkyvässä maailmankaikkeudessa.

Tutkimuksen painoarvoa lisää se, että tutkimuksen tekijät, tulevaisuudentutkija Anders Sandberg, nanotekniikan asiantuntija Eric Drexler ja moraalifilosofi Toby Ord, ovat kaikki arvostettuja aloillaan. Heidän mukaansa olemme 53–99,6 prosentin todennäköisyydellä yksin galaksissa ja 39–85 prosentin todennäköisyydellä yksin havaittavassa maailmankaikkeudessa. Tämä siis ei tarkoita, että olemme yksin maailmankaikkeudessa vaan sitä, että se mahdollisuus on olemassa – ainakin kyseisen tutkijakolmikon mukaan. Kannattaa myös muistaa, että tieteilijöiden asiantuntemuksesta huolimatta tietoa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Kyseessä on siis pohjimmiltaan valistunut arvaus.

Category:

Share:

Join the discussionSHARE YOUR THOUGHTS