Kuvan keskellä oleva tähti on voimakkaasti ylivalottunut ruskea kääpiö 2M1207. Punainen täplä on epäilty eksoplaneetta jolla on massaa vain viitisen kertaa mitä Jupiterilla. Kuva ESO.

Euroopan eteläisen observatorion (ESO) 8,2 metrin VLT-kaukoputkella on tehty havainto, joka voi olla ensimmäinen suoraan valokuvattu eksoplaneetta. Valokuvassa ruskean kääpiön 2M1207 läheisyydessä on hyvin punaiselta näyttävä kohde. Pitkällisten ja useilla eri laitteilla tehtyjen havaintojen jälkeen tutkijat ovat päätyneet tulokseen, jonka mukaan kohde voisi olla noin viiden Jupiterin massainen eksoplaneetta. Jotta tulkinta olisi varmasti oikea, tutkijaryhmä suunnittelee kohteen havaitsemista vielä parin vuoden ajan.

2MASSWJ1207334-393254 tai lyhyemmin 2M1207 on ruskea kääpiö, joka kuuluu tähtiassosiaatioon TW Hydrae noin 230 valovuoden etäisyydellä Vesikäärmeen tähdistössä. Ryhmällä on ikää noin kahdeksan miljoona vuotta. Tähtiassosiaatio on erittäin hyvä kohde tehdä havaintoja planeettakunnan syntymisestä jos sen muilta tähdiltä löydetään protoplanetarisia kiekkoja tai eksoplaneettoja. Tähtiassosiaatioissa on yleensä vain muutamia kymmeniä tähtiä ja ryhmä hajoaa nopeasti muodostumisensa jälkeen.

Planeetaksi epäilty kohde on kirkkaudeltaan vain prosentin verran ruskean kääpiön kirkkaudesta. Sen spektristä on löytynyt veden spektriviivoihin sopivia absorptioviivoja (imeytymisviivoja), joiden olemassa olo osoittaa kohteen olevan suhteellisen pienen ja viileän. Alustava laskelmat viittaavat noin 1000 °C lämpötilaan. Lämpötila osoittaa kohteen olevan vielä luhistumisvaiheessaan ja vapautunut energia säteilee infrapunaisella aallonpituudella.

Ruskea kääpiö puolestaan on vain 25 Jupiterin massainen. Se on liian pieni tuottaakseen energiaa ydinfuusiolla ja se säteileekin vain luhistumisessaan vapautunutta lämpöä. Eksoplaneetaksi epäilty kohde sijaitsee ruskeasta kääpiöstä 8,25 miljardin kilometrein etäisyydellä. Omaan aurinkokuntaamme verrattuna se merkitsee sitä, että se sijaitsee ruskeasta kääpiöstä suunnilleen kaksinkertaisella etäisyydellä kuin mitä Neptunus sijaitsee Auringosta.

Onko löydetty kohde sitten todella eksoplaneetta? Sen selville saamiseen tarvitaan lisähavaintoja noin vuodesta kahteen. Tässä vaiheessa kuitenkaan ei ole pystytty pois sulkemaan mahdollisuutta, että se olisi taustalla näkyvä hyvin viileä tähti. Lisähavaintojen avulla tutkijat pystyvät määrittämään kohteen liikeradan ruskeaan kääpiöön nähden ja näin pois sulkemaan kaukaisen tähden mahdollisuuden, tai toisin päin.